HISTORIA

Sano totta saraheinä, puhu totta puruheinä.
Jos totta puhut pääset korealle koivistolle, heleälle heinistölle. 
Jonset totta puhu, pääset kiven alle kirkumaa,  palan alle parkumaa.

NOITAKÄRÄJIEN SYNTY

Ruoveden Noitakäräjien isä oli yhteiskoulun rehtori Oiva Hernesniemi, joka kirjoitti räätälintyönä Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen 50-vuotisjuhlaan näytelmän Antti Lieroinen, Ruoveden noita. Hän myös keksi kunnallisessa ideakilpailussa ehdottaa paikkakunnalle kesätapahtumaa, jonka keskushenkilö Lieroinen olisi.  Kun kuntaa ei vetovastuuseen Noitakäräjistä saatu, päätti sisuuntunut kotiseutuväki yrittää omin voimin, ja joukko kulttuuriuskalikkoja tarttui toimeen. Muistojen ja taideperinteiden vaalimiseen omistautuneen korkeakulttuurin aitovierillä oli tilaa omaehtoiselle taideharrastukselle ja kotoisalle kansanjuhlalle. 

Noitakäräjä-aate juurrutettiin Ruovedelle yhtä ovelasti kuin kristinusko aikanaan pakanamaahan: uutta ja omaleimaista vanhan päälle rakentaen.

Antti Lieroinen, Ruoveden noita ei ollut mikä tahansa teatteriesitys, vaan ensisijaisesti ruoveteläiseen menneisyyteen pohjaavahistoriallinen näytelmä. Se aloitti näytelmien sarjan, joka alun toistakymmentä vuotta leimasi Noitakäräjät kotiseudulliseksi perinnejuhlaksi.

KESÄKULTTUURIN LIPPULAIVA

Kun Noitakäräjien ketju alkoi, elettiin aikaa, jolloin kulttuuri käsitettiin kapea-alaisesti ja välimatka siitä viihteeseen oli todella pitkä. Noitakäräjiä järjestävä Perinnetapahtuma karttoi alusta alkaen heppoista huvittamista. Sitä vastoin sen ansiot taiteen ammattilaisten ja harrastajien välisten raja-aitojen kaatajana olivat merkittävät.

Noitakäräjien syntyaikoina ja niiden alkuvuosina Noitakäräjät oli paitsi tärkein myös miltei ainoa kulttuuritapahtuma paikkakunnalla. Näin muukin kulttuuritarjonta alkoi keskittyä sen ympärille ja Ruoveden harrastajakulttuurissa koettiin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla melkoinen kukoistuskausi.

NOITUUTTA ETSIMÄSSÄ

Noitakäräjät oli kesätapahtuman nimenä alusta alkaen hyvä mainosvaltti. Sen tuomalla julkisuudella on voitu korvata puuttuvat mainosmarkat. Noituuden osuus käräjäohjelmassa ei alunperinkään ollut kovin suuri. Kaksilla ensimmäisillä Noitakäräjillä 1971-1972 Antti Lieroisen noitaoikeudenkäynti nähtiin kesäteatteriesityksenä Museonmäellä. Sitten se unohtui moneksi vuodeksi, kunnes Noitakäräjien ydinohjelmaksi kehiteltiin näyttävä hevoskulkue, jossa käräjäväki kyydittiin Laivarantaan. Siellä käytiin Lieroisen noitaoikeudenkäynti ja siunatuksi lopuksi sytytettiin polttorovio Reppukarille. 

Pitkäksi aikaa ainoaksi noituuteen liittyväksi vakio-ohjelmaksi jäi 1984 aloitettu ja edelleen ohjelmassa oleva Ruoveden Vuoden Noidan nimeäminen. Siinä tuomittu julkistetaan Noitakäräjien markkinatorilla, jossa valitulle luetaan leikkimielinen tuomio. 

Noituus teemana alkoi saada tuulta siipiensä alle vasta 2010-luvulla. Sen alussa Ruoveden Perinnetapahtuma muutti yhdistyksen nimen Ruoveden Noitakäräjiksi ja noitaviestin kuljettaminen Runoilijan tiellä alkoi. Kolmena vuonna Ruoveden noidat kuljettivat Tarjanne-laivalla noitakesän avausviestiä Tampereelta Virroille ja kahtena viime vuonna Virroilta Muroleeseen. 

Viime vuosina on myös Noitakäräjien tapahtuma-aikaa hajautettu koko Noitakäräjäviikolle, ja aika monet uusista tapahtumista ja tilaisuuksista sivuavat ”noituutta”.

TÄHÄN PYRITÄÄN

Noitatietouden lisäämisen lisäksi Noitakäräjien toinen ydintehtävä on ruoveteläisen kulttuurin ja sen omaehtoisuuden esiin tuominen. Siihen kuuluu osallistumisen ilo ja toiminnan tuoma tyydytys. 
Sen lisäksi ei tarvita muuta kuin onnea, uskallusta ja talkoohenkeä. Niiden turvin Noitakäräjät on selvinnyt pian viiden vuosikymmenen verran kestäneestä taipaleestaan. Niitä se tarvitsee myös jatkossa.

Teksti: Tapani Uusiniitty

TUTUSTU KUVA-ARKISTOIHIMME VUOSIEN TAKAA!

Vuonna 2020 juhlistimme 50. Noitakäräjiä valokuvanäyttelyllä Ruoveden Viljamakasiinissa. Saimme kerrytettyä ihmisten kotialbumeista hienot kuvamäärät historian kirjoihin talletettavaksi - ja nyt voit sukeltaa näihin käräjämuistoihin tässä ja nyt!

Klikkaamalla kuvia saat ne isommaksi. Kuvatekstit löytyvät kuvien alalaidasta.

Vuoden Noidista voit lukea enemmän Vuoden Noita-sivulta.

Myös Noitarock on näytellyt isoa osaa noitakäräjäkesässä. Noitarockin järjestämisestä on vastannut Ruoveden kunta.